Suomalaisen agilityn historia sai merkittävän sysäyksen Mikkelissä, kun laji oli vasta ottamassa ensiaskeleitaan Suomessa vuonna 1988. Ensimmäinen agilityn erikoisseura, Mikkelin Agilityharrastajat ry syntyi aikana, jolloin laji oli Suomessa vielä uusi ja tuntematon.
Mikkelin Agilityharrastajien perustajajäsen ja seuran ensimmäinen puheenjohtaja Ilpo Soljander muistaa hyvin, mistä kaikki alkoi.
– Agilityn pariin minut vei vaimoni, joka alkoi harrastamaan silloisella papillon-rotuisella koiralla agilitya, Soljander kertoo.
Soljanderit harrastivat agilitya alkuun Saksanpaimenkoiraliiton Mikkelin alaosastossa, jossa oli käytössä joitakin agilityesteitä. Idea oman seuran perustamisesta syntyi kuitenkin nopeasti lajin harrastajien keskuudessa.
– Ajatus seuran perustamisesta sai kipinän siitä, että laji oli uusi ja juuri rantautunut Suomeen. Joukko harrastajia sai idean perustaa Mikkeliin agilityyn erikoistunut seura, Soljander kertoo.
Tuoreen seuran jäsenet kiersivät aktiivisesti esittelemässä lajia esimerkiksi Mikkelin torilla ja lähikunnissa. Yhdessä tekemisen kulttuuri syntyi jo aikaisessa vaiheessa.
– Kaikilla oli into asian eteenpäin viemiseen, Soljander tiivistää.
Kasvua, uusia lajeja ja ikimuistoisia tapahtumia
Vuosien varrella Mikkelin Agilityharrastajat on kasvanut pienestä harrastajajoukosta monipuoliseksi seuraksi. Nykyisin seuran lajivalikoimaan kuuluu agilityn lisäksi muun muassa hoopers, toko, rally-toko, nosework sekä koiratanssi.
Seuran jäsenmäärä on kasvanut vuosien varrella, ja toiminta on taloudellisesti vakaalla pohjalla. Myös harjoitteluolosuhteet ovat kehittyneet merkittävästi: seuralla on tänä päivänä käytössään hallitilat, jotka mahdollistavat ympärivuotisen harjoittelun. Aina näin ei ole kuitenkaan ollut, vaan seuran alkuaikoina Mikkelissä harjoiteltiin Soljanderin mukaan sinnikkäästi säiden armoilla.
Seuran toiminnassa jo vuodesta 1992 mukana ollut Marja Lahikainen on nähnyt seuran kehityskaaren läheltä monissa eri rooleissa, kuten rahastonhoitajana, puheenjohtajana, kouluttajana ja vastaavana koetoimitsijana.
– Yhdessä tekeminen ja agility-yhteisö ovat parasta seuratoiminnassa, ja siitä jäävät parhaat muistot, Lahikainen kiteyttää muistojaan Mikkelin Agilityharrastajien toiminnasta.
Seuran historiaan mahtuu Lahikaisen mukaan monia ikimuistoisia tapahtumia, joista erityisesti Agirotu-kilpailut ovat jääneet elämään harrastajien muistoihin. Tapahtuma toi yhteen suuren joukon talkoolaisia sekä yhteistyöseuroja. Myös Savonlinnassa Savonlinnan Palveluskoirayhdistyksen kanssa yhdessä järjestetyt Jussin Juoksut ovat jääneet vahvasti mieleen yhteisöllisenä juhannustapahtumana, joka houkutteli Savonlinnan Tanhuvaaraan osallistujia ympäri Suomen.
Katse tulevaan
Mikkelin Agilityharrastajien vahvuutena nähdään edelleen yhteisöllisyys ja mahdollisuus tarjota turvallinen harrastusympäristö erityisesti nuorille. Tulevaisuudessa toiveissa on harrastajamäärän kasvu sekä harjoitteluolosuhteiden kehittäminen edelleen.
– Joskus tulevaisuudessa olisi hienoa, jos seuralla olisi kisamittainen halli, jossa tapahtumia voisi järjestää vuoden ympäri, Lahikainen sanoo.
Perustajajäsen Soljander katsoo myös tulevaisuuteen luottavaisena:
– Toivon, että harrastus jatkuu yhtä vilkkaana kuin tähänkin asti, ja että nuorien ja aloittelevien kanssa toimivat ohjaajat jaksavat tehdä sitä arvokasta työtä, jota he jo nyt tekevät, hän kertoo.
