Suomen Agilityliitto järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan FaunaFysio-tutkimusryhmän kanssa Koirien hyvinvointi -seminaarin 15.–16.5.2026. Helsingissä Bolt Arenalla pidetty tapahtuma kokosi kokosi yhteen monipuolisesti koirien hyvinvoinnin ja liikkumisen parissa työskenteleviä ammattilaisia ja teemasta kiinnostuneita koiraharrastajia. Seminaarin key note -puhujaksi saapui professori Martin Fischer Jenan yliopistosta Saksasta.
Miten pentuja kannattaa liikuttaa?
Professori Martin S. Fischerin tutkimus koiran liikkumisen kehityksestä osoittaa, että pennun liikkuminen kypsyy aikuisen koiran kaltaiseksi vasta yli 6 kuukauden iässä. Tutkija Heli Hyytiäisen tutkimus pentujen fyysisestä harjoittelusta taas osoitti, ettei suunnitellulla lajierityisellä treenillä saatu merkittäviä eroja verrattuna ns. tavallisesti liikkuviin pentuihin. Esimerkiksi liian aikaisin tehdystä agilityn lajispesifistä treenaamisesta ei siis välttämättä ole pitkällä aikavälillä koiralle hyötyä, jos sitä tehdään kypsymisvaiheen ollessa vielä kesken. Aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimusta, jotta eroja voitaisiin tarkastella luotettavammin.
Fischerin mukaan liikkumattomuus on pennulle kuitenkin suurin riski, ja pentujen liikkeen kehittymisen kannalta olisi paras, jos pennulle pystyy tarjoamaan mahdollisuuksia monipuoliseen ja omaehtoiseen liikkumiseen. Esimerkiksi portaissa kulkemista, juoksemista tai muuta normaalia arkiaktiivisuutta ei tutkimuksen valossa pidetä pennuille haitallisena.
Sekä Fischer että Hyytiäinen painottivat, että pentujen tärkein treeni on monipuolinen, luonnollinen liikkuminen. Lajispesifistä treenistä ei siis välttämättä ole haittaakaan, kunhan harjoittelu on ikä- ja kehitystasolle sopivaa.
Tutkimuksella on tärkeä rooli koirien hyvinvoinnin parantamisessa
Perjantain agilitypainotteiset luennot ja paneelikeskustelu tarjosivat kiinnostavan näkökulman lajin turvallisuuteen. Tutkija Katja Söhnelin askelvoimalevyillä tekemä tutkimus osoitti, että koiran raajoihin kohdistuvat voimat kasvavat lineaarisesti nopeuden kasvaessa hypyissä ja jyrkissä käännöksissä. Tämän vuoksi koiran etenemisvauhdin merkitys kehon kuormitukselle on suurempi kuin esimerkiksi hyppykorkeuden.
Leena Inkilän esittelemät FaunaFysion tutkimukset puomi- ja A-estesuorituksista tukivat samaa havaintoa: monet ongelmat ja loukkaantumiset liittyvät tilanteisiin, joissa koiran vauhti on suuri ja liikkeen hallinta vaikeutuu. Tutkimusten valossa turvallisuuden kannalta keskeistä on sekin, että koira saa ohjaajalta ajoissa tiedon radasta käännöksineen, ja myös koiran lajikokemuksella oli merkitystä sen kehon toiminnalle kuormittavissa tilanteissa.
Tiina Harmaksen luento valotti tutkimusta koiran olkanivelen ostekondroosista (OCD). Tällä hetkellä on selvää, että koiran OCD:n sairastumiseen liittyy useita tekijöitä, niin geneettisiä kuin ympäristöönkin liittyviä. Geenitutkimuksen tarkentamiseksi tarvitaan vielä laajempi näyteotanta.
Tutkimuksella on tärkeä rooli koirien hyvinvoinnin lisäämisessä niin agilityssa kuin arjessakin. Agilityn lajiturvallisuuden kannalta tärkeää olisi tutkia lisää esimerkiksi rataprofiilien, esterakenteiden ja suoritusalustan vaikutuksia turvallisuuteen. Toivottavasti näemme tulevaisuudessa vielä paljon koirien liikkumiseen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta, ja toivottavasti koirayhteisö lähtee aktiivisesti tutkimusten toteuttamiseen mukaan!
Lämmin kiitos Koirien hyvinvointi -seminaarin puhujille ja kaikille seminaariin osallistuneille, ja kiitos seminaarin yhteistyökumppaneille PrimaDogille, CTN:lle ja Vetmanille!
