Suomalaiset Kati Wala-Bruin ja Anders Virtanen ovat valittu alkuvuodesta kansainvälisen kennelliiton, Fédération Cynologique Internationalen agility- ja hooperskomissioihin keskeisiin tehtäviin. Wala-Bruin toimii nyt FCI:n hooperskomission presidenttinä ja Virtanen agilitykomission varapresidenttinä. FCI:n komissioissa presidentit ja varapresidentit valitaan tehtävään noin kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Wala-Bruin valittiin FCI:n hooperskomission presidentiksi tammikuussa 2026 Pariisissa. Kyseessä on vielä varsin tuore komissio, jonka työ on alusta asti keskittynyt erityisesti hoopersin yhteisten kansainvälisten sääntöjen rakentamiseen.
– FCI alkoi kiinnostumaan toden teolla hoopersista vuoden 2023 loppupuolella ja lähetti jäsenmaidensa kennelliitoille mahdollisuuden tulla mukaan perustettavaan hooperskomissioon. Hain tuota paikkaa ja ilokseni pääsin siihen mukaan alusta alkaen. On tietenkin hienoa, että minuun luotetaan ja että minut haluttiin tähän tehtävään komission sisältä, Wala-Bruin iloitsee.
Rovaniemeläislähtöinen Wala-Bruin on ollut mukana agilityssa jo 1990-luvun alusta lähtien. Hän on toiminut pitkään tuomarina ja monipuolisissa toimihenkilötehtävissä. Viime vuosina myös hoopers on alkanut kiinnostaa Wala-Bruinia erityisellä tavalla:
– Hoopersia olen harrastanut koirani kanssa useamman vuoden ja luonnollisena jatkona halusin pätevöityä myös tämän lajin tuomariksi. On upeaa seurata, miten koirat ja kilpailijat, sekä koko tiimityö kehittyy ja näemme aina vain parempia suorituksia tässä uudessakin lajissa, Wala-Bruin kertoo.
Puheenjohtajana Wala-Bruin vetää komission työtä ja vastaa osaltaan siitä, että kokonaisuus etenee aikataulussa. Hän uskoo, että puheenjohtajan rooli tuo samalla Suomelle näkyvyyttä lajin kehitystyössä:
– Mielestäni jo se, että Suomella on edustus komissiossa merkitsee paljon. Pestini ansiosta pystyn ehkä välittämään vielä näkyvämmin Suomen kantaa, esimerkkejä ja toiveita.
Hooperskomissio on kokoontunut tiiviisti, pääosin etänä, ja käsitellyt tulevaa sääntökokonaisuutta ja muita hoopersin kansainvälisiä asioita, kuten kansainvälisiä arvokilpailuja sekä kansainvälisten sertifikaattien ja valioitumisen kriteeristöä. Maaliskuussa 2026 sääntötyö saavutti ison etapin, sillä pitkän työstämisen jälkeen komissio on toimittanut hoopersin FCI-säännöistä ensimmäisen version, joka tulee lähtemään jäsenmaiden kennelliitoille.
– Moni maa on vailla omia sääntöjä, he haluavat pohjata sääntönsä FCI-sääntöjen varaan. Useat maat, kuten Suomi, noudattavat omia sääntöjä, jotka joiltain osin eroavat tulevista FCI-säännöistä, mutta niiden valmistuminen nopealla aikataululla helpottaa yhteneväisyyden nimissä tehtäviä mahdollisia muutoksia, Wala-Bruin kertoo.
Virtanen on tiiviisti mukana agilityn kansainvälisessä sääntötyössä ja arvokilpailuissa
Anders Virtanen valittiin FCI:n agilitykomission varapresidentiksi helmikuussa Vantaalla järjestetyssä kokouksessa. Hän on toiminut Suomen delegaattina komissiossa vuodesta 2023, toimien yhteyshenkilönä Suomen Agilityliiton, Suomen Kennelliiton ja FCI:n välillä.
– Koska olen jo toiminut muutaman vuoden komission edustajana, minulla on jo melko selkeä käsitys siitä, mitä muuta varapresidenttien tehtäviin mahdollisesti kuuluu, hän kertoo.
Varapresidentin rooli tuo Virtasen mukaan lisää vastuuta, mutta ei muuta työn ydintä.
– Pääasiallinen tehtäväni on edelleen toimia Suomen delegaattina, hän toteaa.
FCI:n agilitykomissiossa toimii presidentin lisäksi neljä varapresidenttiä, joista yksi varapresidentti keskittyy sääntöihin, ja muiden tehtäviin kuuluu ensisijaisesti toimia FCI:n edustajina arvokilpailuissa. Virtasen tehtävänkuva liittyy pääasiassa JAO- ja SAO-kilpailuihin.
– On tietysti hienoa ja kunniakasta tulla valituksi tähän tehtävään, mutta samalla tehtävä on vastuullinen ja siihen liittyy monia uusia asioita, joihin on paneuduttava. Onneksi JAO- ja SAO-kilpailujen aiempi vastuuhenkilö, Thomas Thiesen Norjasta on luvannut auttaa minua tehtävissä, jotka liittyvät kyseiseen arvokilpailuun, Virtanen toteaa kiitollisena.
Virtanen tunnetaan delegaattityön lisäksi myös muun muassa pitkän linjan agilitytuomarina, jolta löytyy kokemusta useista kansainvälisistä arvokilpailuista aina MM-kilpailuihin asti. Jo vuonna 1989 agilityn aloittanut Virtanen sai tuomarioikeudet vuonna 1995. Tuomarikokemuksesta voi Virtasen mukaan olla hyötyä myös uudessa pestissä:
– Pientä esimakua JAO-kilpailusta sain vuonna 2022 kun tuomaroin Vantaalla järjestetyissä JOAWC-kilpailuissa, hän kertoo.
Agilitykomission työssä katse on vahvasti tulevassa. Tällä hetkellä komission tärkein tehtävä on työstää uusia agilitysääntöjä, jotka astuvat voimaan vuonna 2028.
– Kaikki maat voivat vaikuttaa asiaan ja lähettää ehdotuksia uusiksi säännöiksi. Suomi on perinteisesti ollut erittäin aktiivinen tässä työssä, Virtanen toteaa.
Suomen Agilityliitto onnittelee Wala-Bruinia ja Virtasta valinnoista ja toivottaa menestystä tehtäviin!
Sinua voisi kiinnostaa myös
