Kansalliset kilpailut touko-heinäkuu 2010
Hallitus hyväksyi jäsenseurojen anomat kansalliset kilpailut. 3.7.2010 anotun kilpailun myöntämisestä Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry:lle (VARPS) äänestettiin, ja kilpailu myönnettiin äänin 4-2.
Todettiin, että SAGI ei rohkaise jäsenyhdistyksiä hakemaan kilpailuja samaan aikaan Agirodun kanssa, mutta tämän vuoden osalta ei nähty olevan syitä olla myöntämättä ko. ajankohdalle haettuja kilpailuja.
Hyväksytyt kisat julkaistaan SAGIn kilpailukalenterissa.
Kansainväliset kilpailut elo-joulukuu 2010
Lakeuden Agilityurheilijat ry (LAGU) oli anonut kansainvälisiä kilpailuja järjestättäväkseen 5.12.2010. Hallitus hyväksyi kilpailun toimitettavaksi Kennelliiton kautta FCI:n hyväksyttäväksi.
Maajoukkueen karsintakilpailu 2010
Hallitus hyväksyi Kennelliitolle toimitettavan ilmoituksen maajoukkueen karsintakilpailusta ja karsintamenetelmän muutoksen kilpailutoimikunnan esityksen mukaisesti. Tiedote uudesta karsintamenetelmästä
Agilityn SM-kisat ja maajoukkueen karsintakilpailu 2011
Vuoden 2011 agilityn suomenmestaruuskisojen järjestäjäksi valittiin Päijät-Hämeen Agility-Urheilijat (P-HAU). Maajoukkueen karsintakilpailun anomisaikaa jatkettiin. Tiedote SM-kisoista ja karsinnoista 2011
Uusia jäseniä
Hallitus hyväksyi SAGI:n uudeksi jäseneksi Pertunmaan Kennelyhdistys ry:n (PEKE).
Opetusministeriön valtionapu
Todettiin, että Opetusministeriö on hylännyt Suomen Agilityliito ry:n valtionapukelpoisuushakemuksen liikuntalain (1054/1998) 7 § 4 momentin nojalla.
Agilitypainotteinen EU-workshop koiraseuroille
Todettiin, että EU-workshop ei todennäköisesti toteudu. Tähän on kuitenkin tullut muutos hallituksen kokouksen jälkeen, ja workshopin osallistujahaku on käynnissä 12.2.2010 saakka.
Juniori- ja SenioriCupit 2010
Seurat voivat hakea cupeja 31.1.2010. Hallitus päätti hyväksyä osakilpailut ja finaalin helmikuun alussa.
European Open 2010
Haku European Open – joukkueeseen oli avoinna 31.1.2010 saakka. Joukkueen kokoonpano hyväksytään hallituksen seuraavassa kokouksessa.
A-maajoukkue 2010
Valittiin Tiia Vitikainen toiseksi maajoukkueenjohtajaksi. Aiemmin maajoukkueenjohtajaksi on jo valittu Harri Huittinen.
World Agility Championships 2010
Kilpailutoimikunta on selvittänyt Suomen mahdollisuutta osallistua Wold Agility Championships 2010 – kilpailuun. Osallistuminen vaatisi International Federation of Cynological Sports (IFCS) – jäsenyyden. Hallitus päätti, että tilannetta seurataan. Jäsenyyden osalta ei ryhdytä tässä vaiheessa toimenpiteisiin eikä Suomesta lähetetä joukkuetta vuoden 2010 kilpailuun.
Crufts 2010
Crufts-kutsukilpailussa Suomea edustavat tänä vuonna Niina-Liina Linna ja bordercollie Rhett.
Sähköinen kontakti
SAGIn sähköinen kontakti on ollut testikäytössä Riihimäen Agility ry:ssä. Todettiin, että sähköisen kontaktipinnan integrointi ja puomin päällystäminen matolla on meneillään, minkä jälkeen kontaktipintaa tullaan jälleen testaamaan kilpailukäytössä.
Läsnä hallituksesta: Ismo Teivainen, Pirkka Liukkonen, Marja Lahikainen, Merja Suomalainen, Matti Mustonen, Tiia Vitikainen.
Läsnä toimistosta: Riikka Korvenoja (sihteeri)
Seuraava hallituksen kokous on 23.2.2010. Käsiteltäväksi tarkoitetut aineistot on toimitettava viimeistään 16.2.2010.
Moi!
Kun liiton valmennusjärjestelmää kehitetää niin, apua voisi olla Ratsatajainliiton malli. Toivottavasti koira hoitotutkinto ei kuulosta lapselliselta, mutta hevospuolella se on tarpeen. Niitä suoritellaan kerhoissa ja yhtälailla aikuiset ovat puuhasta kiinnostuneita.
Hoito I sisältää perushoidon ja yleistietoa ruokinnasta ja eläimen tarpeista ja varusteiden hoidosta. (Agilityliitolla ei muuten ole vielä kuljetussuositusta, joten osa koirista on irtotavarana takapenkillä. Lisäksi meiltä muuttuu myös pakkas- ja hellerajat kisoille. Niistä sovitaan ravipuolella kisapäivän aamulla, jos kisa on illalla. Mahdollista olisi tietysti sopia tuomarin ja kisajärjestäjien kanssa Ilmatieteen laitoksen paikkallisennusteen perusteeella.) Koirien loimitus ehkä naurattaa, mutta kääpiökoiran omistajana pakkasella kaksi kolme takkia on tarpeen. Koira ei kulje, jos ihon pinta on omaa kättä kylmempi, sillä koiran peruslämpötilan pitäisi olla astetta paria ihmistä korkeampi eli eläimen pitäisi tuntua lämpimältä.
Hoito II on muistaakseni ruokinta. Kaikki tietävät, että agikoiria pidetään välillä nälässä ja osa näyttää jopa eläinrääkkäyslaihoita. Toisaalta osa on taas pulskia, ja monella yksilöllä on vatsahaava.
Hoito III Eläimen ensiapu ja ehkä ihmisen hätäensiapua (SPR:llä päivän kurssi). Porissa Kivat Koirat ovat saaneet eläinlääkäri Pilvi Vaajakarin pitämään ainakin yhden kurssin. Siinä on verkkoluettelon mukaan ollut hyvä sisältö.
Ihmispuolikin on vähän retuperällä. – Ihmisen sapuska ja henkinen psyykkaus sekä fysiikan hoito olisivat paikallaan, mutta siihenhän löytyisi varmasti apua SLU:lta valmentajatutkinnosta. :-)
Onnea matkaan!
terkuin,
Mari K.
Porista////
Heippa ja kiitos viestistäsi! :)
SAGI:lla ei ole tällä hetkellä vahvistettuja suunnitelmia valmennusjärjestelmän kehittämiseksi. Koulutusohjaajan jatkokurssin materiaali valmistui viime vuoden lopussa, ja valmennuskoulutuksen voitaisiin katsoa alkavan esimerkiksi tuon kurssin jälkeisestä koulutuksesta. Työryhmää valmennuskoulutuksen suunnitteluun kootaan parhaillaan.
Helsingin Seudun Kennelpiirissä on käynnissä pilotti, jossa kehitetään valmennusta nimenomaan lajiharjoitusten kannalta. Odotamme tuon pilottihankeen kokemuksia valmennusjärjestelmän kehittämistyöhön. Ihmisten valmennukseen saadaan, kuten sanoitkin, sisältöä mm. SLU:lta. Käytännössä SAGI tarvitsee nyt tekijöitä, joilla on asiantuntemusta ja kiinnostusta laji- tai ihmisvalmennuksesta. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Marja Lahikaiseen, etunimi.sukunimi@agilityliitto.fi.
Hyvä ruokinta on tärkeä osa agilityharrastajan osaamista. On kuitenkin erittäin kärjistettyä sanoa, että “agikoiria pidetään välillä nälässä”. On ikävää ja paremman tiedon jakamisen arvoista, jos olet tälläisiin tapauksiin törmännyt. Henkilökohtaisesti en ole tavannut harrastus- tai kilpakentillä yhtään nälässäpidettyä tai eläinrääkkäyslaihaa koiraa, ja vuosien varrella vain yhden pulskemman. Vatsahaavatapauksista en ole kuullut myöskään. Harrastuskumppanimme huono hoito ei edesauttaisi agilityharrastusta, ja suomalaisista agilitykoirista pidetäänkin varmasti valtaosin hyvää huolta. Ihmisiä ja koiria koskevan ravitsemustietouden lisääminen on silti erittäin hyvä idea. Koulutusohjaajan jatkokurssilla nämä asiat otetaankin esille, sillä materiaalissa on Kaisa Hilskan kirjoittama asiantuntija-artikkeli agilitykoiran ruokinnasta ja nestetasapainosta. Koulutusohjaajakurssien materiaalit tullaan julkaisemaan SAGIn verkkosivuilla kunhan ne on taitettu.
Terveisin,
Marika
SAGI:n hallitus totesi, että se ei rohkaise jäsenyhdistyksiään hakemaan kilpailuja samaan aikaan Agirodun kanssa, mutta myönsi kuitenkin äänestyksen jälkeen VARPS:lle heidän hakemansa kilpailun. Aihe ja äänestys ovat herättäneet jonkin verran keskustelua, jonka vuoksi haluan tuoda esiin syitä äänestykseen ja kahden eriävän mielipiteen jättämiseen.
Itse olisin ollut jäävi äänestämään, sillä seurani Ylöjärven Koirakerho järjestää Agirodun tänä vuonna. Ennakkoajatukseni oli, että seuroilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet järjestää kilpailuita muina kuin arvokisaviikonloppuina. Keskustelu hallituksessa herätti kuitenkin paljon ajatuksia. Haluammeko vuoden suurimman ja roturikkaimman agilitytapahtuman tilalle yhden tavallisen kisaviikonlopun lisää? Minä en halua, mutta mikä mahtaakaan olla oikea tapa sen toteuttamiseksi.
Sain luvan julkaista hallituksen kokouksessa jätetyn eriävän mielipiteen:
“Ismo Teivainen ja Matti Mustonen halusivat kirjata pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä koskien muiden kuin Agirotutapahtumaan liittyvien kilpailujen myöntämistä tämän tapahtuman viikonloppuna. Emme kannata minkäänlaisen virallisen kilpailun myöntämistä näinä päivinä (lauantai-sunnuntai).
Agirotu-tapahtuma on Suomen suurin agilitytapahtuma ja siinä pääsevät esille laajimmin kaikki lajia harrastavat rodut. Tapahtuman järjestämiseen liittyy myös suuri taloudellinen riski olkoonkin, että siinä on mahdollista tehdä myös tapahtuman laajuudesta johtuen suuria voittoja. Tapahtuman talouden horjuttaminen on kuitenkin helppoa, jos tapahtumaviikonlopulle myönnetään muita kisoja. Tällä on vääjäämättä vaikutus halukkuuteen järjestää kyseistä tapahtumaa, joka muutenkin vaatii aivan toisenlaiset taloudelliset ja henkilökohtaiset ponnistukset kuin mikään tavanomainen kilpailu. Tapahtumasta saatavat voitot kuitenkin edesauttavat seurojen tilahankkeita merkittävästi ja jopa ratkaisevasti. Myöntämällä viikonlopulle muita kisoja saadaan toki muutama ylimääräinen normaali kilpailu, mutta ollaan vaarassa menettää ainutlaatuinen harrastustapahtuma, jolla on pitkät traditiot. Traditio on helppo tappaa, mutta onko siinä mitään mieltä. Onko myöskään olemassa mitään muuta tapahtumaa, jolla voidaan edesauttaa eri rotujen harrastuneisuutta samassa määrin.
Kokonaistapahtuman myöntäminen ei tapahdu SAGIn toimesta, mutta SAGIn myöntämien virallisten kilpailujen osalta menettelytavat vastaavat sääntöjä. Jos halutaan muuttaa menettelytapoja epävirallisissa kilpailuissa tulisi asiaan puuttua muulla tavalla kuin pyrkimällä horjuttamaan tapahtuman taloutta. Tähän mennessä ei ole edes tehty selvitystä mahdollisista ongelmista eikä varsinkaan pohdittu, voidaanko niihin jotenkin vaikuttaa. Vaikka se olisi vaikeatakin, on ylimääräisten kilpailujen myöntäminen samalle viikonlopulle enemminkin heikkouden osoitus kuin pyrkimys löytää aito ratkaisu mahdollisiin ongelmiin.
Tehtävät päätökset tulee perustua sääntöihin, mutta erittäin tärkeää on myös voimassa olevien menettelytapojen noudattaminen. Jos menettelytapoja muutetaan, tulisi niistä pääsääntöisesti informoida etukäteen. Nyt muutettiin menettelytapaa, joka on ollut vuosia voimassa ja josta missään tapauksessa ei ole voitu informoida tapahtuman hakenutta seuraa etukäteen. Jatkon kannalta SAGIn hallituksen velvollisuus on tuoda esille omat tavoitteensa ja linjauksensa, sillä on vaikea kuvitella, että yksikään seura lähtisi jatkossa järjestämään kyseistä tapahtumaa tietämättä noudatettavaa käytäntöä. Näillä käytännöillä ratkaistaan onko meillä olemassa niin hienoa tapahtumaa kuin mitä Agirotu on, vai ainoastaan suuri joukko tavallisia kyläkisoja. “
“Henkilökohtaisesti en ole tavannut harrastus- tai kilpakentillä yhtään nälässäpidettyä tai eläinrääkkäyslaihaa koiraa, ja vuosien varrella vain yhden pulskemman.Terveisin,
Marika”
Valitettavasti agilityyn liian lihavia koiria näkyy kisaamassa paljonkin. Ja äärilihaviakin silloin tällöin. Nostan hattua niille tuomareille, joilla on kanttia puuttua tällaisiin tapauksiin.
Eri ihmisillä on kylläkin eri kriteerit mikä on sopiva, mikä liian laiha ja mikä liian lihava. Kyllä minulla ja koirieni kasvattajallakin on ihan eri näkemys asiasta : )
Mutta jos koiralla on selkeitä vaikeuksia hypätä lihavuuden takia, niin silloin se viimeistään on liian lihava. Ja näitä valitettavasti näkyy aina välillä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että jo paljon aikaisemmin on urheilukoiraksi liian lihava.
T. Annika
Heippa! Tuomareilla tosiaan on mahdollisuus puuttua kisaamiseen koiran kunnon perusteella. Ote säännöistä:
“Agilitytuomari voi evätä koirakolta lähtöluvan, mikäli
• koira ei suorituskyvyn puutteen tai huonon yleisen kunnon vuoksi ole kilpailun edellyttämässä kunnossa, —”
Koirien huollosta on monilla meistä vielä paljon opittavaa. Toivonkin, että saamme valmennusjärjestelmää ja koulutusta kehittämään asiantuntevia ihmisiä, joilla on halu jakaa tietoaan eteenpäin kaikille harrastajille :)