Suomen Agilityliitto järjesti syksyllä 2025 seurojen vapaaehtoisten ja harrastajien kokemuksia kartoittavan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyn, johon vastasi yhteensä 129 agilityn parissa toimivaa henkilöä. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli naisia (93 %), ja suurin ikäryhmä oli 40–60-vuotiaat (noin puolet vastaajista). Valtaosa (98 %) kyselyyn vastanneista olivat harrastajia tai kilpaurheilijoita, mutta noin kolmannes toimi lisäksi valmentajana, ohjaajana tai seuran johtohenkilönä.
Kyselyssä hyödynnettiin Suomen Olympiakomitean tarjoamaa mallipohjaa, joka sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia vastauksia, joilla vastaajat pystyivät halutessaan tarkentamaan havaintojaan ja kokemuksiaan. Vastaajat kokivat harrastamisen pääosin tasapuoliseksi ja avoimeksi kaikille, ja erityisesti sukupuolten sekä seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa koskevat arviot olivat hyvin myönteisiä. Joitain kehittämistarpeita havaittiin muun muassa avoimuuden, tasapuolisuuden ja mahdollisten syrjintätilanteiden varalle laadittujen toimintamallien osalta.
Ilmapiiri koettiin pääosin myönteiseksi, suhtautuminen sukupuolten ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoon erottuu edukseen
63 % vastaajista koki seuransa ilmapiirin avoimeksi ja moniarvoiseksi ja 61 % vastaajista koki olevansa tasavertaisia yhdessä muiden seuran jäsenten kanssa. Tervehtiminen ja toisten huomioiminen on vastausten perusteella yleinen tapa seuroissa, ja valmentajien toiminnan koettiin olevan hyvin tasapuolista (84 %).
Uusien harrastajien vastaanotto jakoi jonkin verran näkemyksiä: 41 % vastaajista koki, että kokeneemmat harrastajat pyrkivät aktiivisesti huomioimaan uusia harrastajia. 41% vastaajista oli havainnut, että ryhmään mukaan pääseminen edellyttää uudelta harrastajalta jonkin verran omaa aktiivisuutta, kuten kokeneempiin harrastajiin kontaktin ottamista. Loput vastaajista kokivat, että uudet jäsenet eivät saa mitään erityishuomiota tullessaan mukaan toimintaan (18 %).
Sukupuolten välinen tasa-arvo koettiin toteutuvan erittäin hyvin agilityseuroissa. Lähes kaikki vastaajat (99 %) olivat sitä mieltä, että eri sukupuolten edustajilla on samanlaiset mahdollisuudet harrastaa ja kilpailla seurassa. Lisäksi 67 % vastaajista kertoi, että heidän seurassaan toimii sekä miehiä että naisia valmentajina, ohjaajina tai johtotehtävissä. Myös suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin koettiin hyvin myönteiseksi: lähes kaikki vastaajat (98 %) arvioivat, että seuran jäsen voisi tuoda samaa sukupuolta olevan kumppanin seuran yhteiseen tilaisuuteen.
Syrjintää havaittu satunnaisesti
Vaikka suurin osa vastaajista eivät olleet kokeneet seurassaan syrjintää, noin 40 % vastaajista kertoi havainneensa syrjintää ainakin joskus. Vain joka kymmenes vastaajista tiesi seurassa olevan ennalta määritelty toimintapa syrjintätilanteiden käsittelyyn. Syrjivää kielenkäyttöä oli havainnut vain 6 % vastaajista, mutta osa syrjivää kielenkäyttöä havainneista koki, ettei siihen aina puututa riittävästi.
Kokemukset ja havainnot syrjinnästä kytkeytyivät vastauksissa useimmiten henkilökohtaisiin mielipiteisiin, sosiaalisiin suhteisiin, ikään tai ajatukseen siitä, että seurassa on tietty sisäpiiri, johon ulkopuolisten on vaikea päästä mukaan. Syrjintää kokeneiden avoimissa vastauksissa nousi esiin myös koiran rotuun liittyvää syrjintää, kuten agilityssa harvinaisempien rotujen väheksymistä. Vastaajat kertoivat havainneensa syrjintää myös sen perusteella, kuinka tavoitteellisesti henkilö harrastaa lajia. Avoimissa vastauksissa jaettiin myös kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka kilpailevia seuran jäseniä pidettiin seuran toiminnassa arvokkaampina verrattuna harrastajiin, jotka eivät kilpaile.
Saavutettavuus ja erityisryhmien huomioiminen agilityseuroissa
Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien kokemuksia ja näkemyksiä agilityharrastuksen saavutettavuudesta eri kohderyhmille. Valtaosa vastaajista (78 %) ei nähnyt, että mikään ryhmä olisi estynyt osallistumasta seuran toimintaan tai että osallistuminen olisi hankalaa. Myös harrastamisen kustannukset koettiin pääosin kohtuullisiksi (73 %).
Noin 22 % vastaajista kertoi, että heidän seurassaan on tarjolla vammaisurheilua tai soveltavan liikunnan toimintaa, kuten yksittäisiä vammaisurheilijoita tai vammaisille ja pitkäaikaissairaille kohdennettuja ryhmiä. Noin 15 % vastaajista kertoi, että heidän seurassaan on maahanmuuttajataustaisia harrastajia, mutta yksikään vastaaja ei ollut havainnut maahanmuuttajataustaisia henkilöitä seuran ohjaaja- tai johtotehtävissä.
Kohti entistä yhdenvertaisempaa seuratoimintaa
Kyselyn tuloksissa nousi esiin vahvuuksia, mutta myös kehittämiskohteita, erityisesti toiminnan avoimuuden, tasapuolisuuden ja epäasiallisen käytöksen varalle laadittujen toimintamallien osalta. Agilityliitto tukee seuroja yhdenvertaisemman toiminnan rakentamisessa ja hyödyntää kyselyn tuloksia kehittämistyön suuntaamisessa.
Agilityliiton toiminnanjohtaja Tytti Käyhkö näkee yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistamisen osana koko urheiluyhteisön ja sitä kautta yhteiskunnan kehitystä – ja agilityn luontevana osana tätä muutosta:
– Yleisesti urheilulla on valtava vaikutusvalta siihen, millaisia arvoja ja asenteita yhteiskunnassamme vahvistetaan ja arvostetaan. Urheilu on kaikkien yhteinen kieli, jota seuraa ja elää lähes jokainen. Siksi on tärkeää, että urheilun parissa jokainen tuntee olevansa tervetullut ja voi kokea olonsa turvalliseksi. Voin myös aidosti sanoa olevani ylpeä siitä suunnasta ja asenteesta, jolla Agilityliitto on lähtenyt edistämään ja kehittämään agilitya myös vastuullisena urheiluna.
Käyhkö painottaa, että agilityssa yhdenvertaisuus myös korostuu erityisellä tavalla. Harrastus tuo yhteen eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia harrastajia, ja toiminta perustuu vahvasti yhteisöllisyyteen:
– Agility on monella tapaa erityinen ja yhteisöllinen laji. Koska kilpailuluokat ja yleisesti myös treeniryhmät määräytyvät koiran ominaisuuksien mukaan, on laji itsessään poikkeuksellisen tasa-arvoinen. Tämä on meille suuri rikkaus, ja voimme olla siitä ylpeitä.
Vuoden 2025 aikana Agilityliitto on tehnyt useita konkreettisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi, kuten:
- Ahos-hankkeen haku ja valmistelu – hankkeen toteutus vuonna 2026 keskittyy valmentajakoulutusten kehittämiseen soveltavan liikunnan näkökulmasta.
- Vastuullisuusosion rakentaminen liiton verkkosivuille, josta seurat voivat hakea konkreettisia vinkkejä vastuullisempaan seuratoimintaan.
- Hallien esteettömyystietojen kerääminen ja niiden vienti kotisivujen uuteen seura- ja hallihakuun.
- Seurojen vastuullisuusmerkin lanseeraus, joka sisältää muun muassa hyvää hallintoa, saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä.
- Lasten ja nuorten agilityn kehittäminen sekä osallistuminen Olympiakomitean luotsaamaan Lasten urheilun uusi suunta -projektiin.
Vinkit yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen seuroissa
Agilityliiton verkkosivuilta löytyy runsaasti materiaaleja ja työkaluja, jotka tukevat seuroja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämisessä. Lisäksi tänä syksynä julkaistu seurojen vastuullisuusmerkki kannustaa seuroja tekemään entistä vastuullisempia valintoja omassa arjessaan.