Agilityliiton toimintaa ohjaavat arvot

Avoin urheiluyhteisö
Toimintamme on avointa, demokraattista, vuorovaikutteista ja kansainvälistä.

Seurojen kautta, koirakon hyväksi
Tuemme tasavertaista yhdessä tekemistä seurojen, koirakoiden ja lajin hyväksi. Toiminnan tarkoituksena on edistää toisten kunnioittamista ja vastuullisuutta, innostaen ja kannustaen harrastajia kehittymään ja toimimaan yhdessä.

Eettiset arvot
Toimintamme perustuu liikunnan eettisiin arvoihin, urheilun reilun pelin periaatteisiin, tasa-arvon edistämiseen ja hyvän koiranpitotavan vaalimiseen.

Suomalaisen lajiosaamisen arvostus 
Edistämme monipuolista lajiosaamista ja arvostusta kansallisesti sekä kansainvälisesti. Ylläpidämme ja kehitämme kouluttajien, valmentajien, tuomareiden, seuratoimijoiden ja koirakoiden osaamista.

Liikkuva ja hyvinvoiva koirakko
Kannustamme harrastajia aktiiviseen ja monipuoliseen liikuntaharrastukseen yhdessä koiran kanssa. Toiminnan perustana on ihmisten ja koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi


Agilityliiton visio

Suomen Agilityliitto vastaa agilityn monipuolisesta toiminnasta ja kehityksestä laajentuvassa harrastuskentässä. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä Suomi on kansainvälisesti johtava agilitymaa kaikilla toiminnan osa-alueilla.


Sagin eettiset ohjeistukset 

Toiminnan laajentuessa ja lajin suosion lisääntyessä on tärkeää, että SAGIn jäsenseuroja ja kaikkia lajin parissa toimivien kesken on yhteisesti noudatettavat eettisen periaatteet jotka koskevat sekä ihmisiä että koiria.

Suomen Agilityliitto ry ja Agilityliiton jäsenyhdistykset ovat sitoutuneet edistämään hyvää koiranpitoa ja –käyttöä Suomen Kennelliiton ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Jokainen harrastaja, kouluttaja, tuomari ja muutoin agilityn parissa toimiva henkilö on omalta osaltaan velvollinen huolehtimaan, että koiria kohdellaan asianmukaisesti ja koirien hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa lajin yhteydessä tapahtuvassa toiminnassa.

Liiton kevätkokous 2015 hyväksyi ohjeet hyvästä koiranpitotavasta agilityssa. Ohjeen tavoitteena on edistää koirien asianmukaista kohtelua kaikessa agilityyn liittyvässä toiminnassa liiton arvojen mukaisesti. Kaikessa agilitytoiminnassa tulee huomioida agilityn koiralle asettamat vaatimukset ja käytettävät koulutusmenetelmät tulee valita niin, että harjoitus tai kilpailusuoritus on turvallinen. Koulutusvälineitä, varusteita tai apuvälineitä ei tule käyttää tavalla, joka voi vaarantaa koiran hyvinvoinnin tai aiheuttaa koiralle tarpeetonta kärsimystä.

Koko kentän toimintaan koskevat lajin Eettiset ohjeet on vahvistettu hallituksen kokouksessa keväällä 2015. Ohjeet on tarkoitettu antamaan suuntaviivoja siitä, millainen on SAGIn eettinen linja. Kaikessa toiminnassa muiden ihmisten kunnioittaminen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä hyvät käytöstavat ovat erittäin tärkeitä. SAGI suosittelee, että jäsenseurojen toimihenkilöt, koetoimitsijat, kouluttajat ja valmentajat omaksuisivat toiminnassaan nämä etiikkaohjeet. Erittäin tärkeää on, että kaikki lajin harrastajat lisäisivät keskinäistä kanssakäymistä positiivisessa, toisia kunnioittavassa ja kannustavassa ilmapiirissä.  

Maajoukkueessa ja muissa edustusjoukkueihin lähtevät agilityurheilijat sitoutuvat noudattamaan urheilijasopimusta. Sopimuksessa sovitaan yhteisistä toimintavoista ja pelisäännöistä agilityn maajoukkueen toiminnassa. Toiminnan perustana on ihmisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehittäminen sekä hyvän koiranpitotavan ja koiran kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Sopimuksen mukaisessa toiminnassa noudatetaan liikunnan eettisiä arvoja ja urheilun reilun pelin periaatteita sekä edistetään tasa-arvoa. Toiminnassa noudatetaan puhtaan urheilun periaatetta sekä ohjaajien että koirien kohdalla.    

Säännöstössä sitoututetaan koko kenttä Reilun Pelin sääntöihin  jotka ovat urheilu yhteisön yhteiset eettiset periaatteet.  


Agilityliiton strategia

Agilityliiton kevätkkokous 2014 vahvisti liiton strategiset linjaukset vuosille 2015-2025. Tarkemmin strategiasta voi lukea täältä

Toiminnan osa-alueet: 
SAGIn toiminnan osa-alueet ovat kilpailutoiminta, koulutus- ja valmennustoiminta, viestintä sekä hallinto. Osa-alueet ovat sidoksissa toisiinsa ja ne kaikki ovat tärkeitä liiton toiminnan kannalta. Toiminnassa otetaan huomioon muuttuva toimintaympäristö, ja tarpeen mukaan toiminnan osa-alueita voidaan yhdistää tai lisätä. Juniori-, seniori- ja paragilityharrastajat ovat tärkeä osa toimintaa ja heidät huomioidaan kaikilla osa-alueilla.

Kilpailutoiminta: 
Kilpailutoiminnan tavoitteena on saavuttaa kansainvälistä kilpailumenestystä, ja vakiinnuttaa Suomen asema agilityn huippumaana. Laadukas kansallinen kilpailu- ja koulutustoiminta luo edellytykset kansainväliselle menestykselle. 

Koulutustoiminta: 
Koulutustoiminnan tavoitteina on saavuttaa kansainvälisesti merkittävä asema agilityn koulutus- ja valmennusjärjestelmien kehittäjänä sekä kouluttaa kansainvälisesti arvostettuja lajiosaajia. Nämä koulutus- ja valmennusjärjestelmät tukevat seurojen toimintaa niiden kaikilla eri koulutus- ja valmennustasoilla huomioiden erityisesti laadukkaan alkeistason opetuksen sekä seuratoimijoiden kehittymisen tukemisen. 

Viestintä: 
Viestinnän tavoitteena on tiedottaa SAGIn toiminnasta, palveluista ja päätöksenteosta sekä valmisteilla
olevista asioista tehokkaasti, monipuolisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. SAGI pyrkii luomaan avoimen keskusteluyhteyden lajin harrastajien kanssa, jotta erilaiset näkemykset ja toiveet voitaisiin ottaa päätöksenteossa ja toiminnan toteutuksessa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Hallinto:
Hallinnon tavoitteena on kehittää paremmat edellytykset SAGIn toiminnalle. Hallinto sisältää toiminnan suunnittelun ja organisoinnin, edunvalvonnan, taloudenpidon sekä yhteistyön jäsenyhdistysten, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n (jatkossa Valo), Suomen Kennelliiton (jatkossa Kennelliitto), sekä muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on taata riittävät taloudelliset resurssit ovat edellytyksenä toiminnan jatkumiselle ja kehittymiselle.

Hyvän hallinnon toteutumisen kannalta on tärkeää, että hallitus ja toimisto toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on, että SAGIn toimisto vastaa käytännön toimista strategian ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Hallitus huolehtii toiminnan suunnittelusta strategian puitteissa ja valvoo sen toteutumista. 

Liitto on harrastajien ja sidosryhmien yksimielisesti tunnustama agilityn asiantuntija sekä lajin toimintaedellytysten edistäjä ja edunvalvoja. Lisäksi liiton avulla agilitya tehdään tunnetuksi maailmalla.

Agilityn huippu-urheilustrategia 

Suomen Agilityliiton hallitus on vahvistanut agilityn huippu-urheilua koskevan osastrategian vuosille 2011-2015. Huippu-urheilustrategian päivittäminen vastaamaan Agilityliiton viime vuonna vahvistettuja linjauksia on käynnissä vuosille 2016-2020. 

Tavoitteena on suomalaisten koirakoiden menestys kansainvälisissä arvokilpailuissa. Arvokilpailuihin osallistuvilla yksilö- ja joukkuekoirakoilla tulee olla realistiset mahdollisuudet voittaa ja sijoittua kolmen parhaan joukkoon kilpailuluokassaan.

Tavoitteisiin pyritään seuraavin keinoin:

1 Kansainvälisiin arvokilpailuihin valittujen edustusjoukkueiden koirakot ovat nopeudeltaan ja suoritusvarmuudeltaan kansainvälistä huippuluokkaa

SAGI nimeää vuosittain edustusjoukkueen FCI:n alaisuudessa järjestettäviin kilpailuihin (AWC, EO; lukuun ottamatta EO junior) sekä PKU:n alaisuudessa järjestettävään Pohjoismaiden mestaruuskilpailuun. Muihin kansainvälisiin arvokilpailuihin nimetään edustaja/edustusjoukkue harkinnan mukaan.

Edustusjoukkueiden koirakoiden valinnassa lisätään koirakon nopeuden painoarvoa. Strategiakauden aikana otetaan käyttöön ranking-systeemi, jonka perusteella koirakot lunastavat osallistumisoikeuden maajoukkueen karsintakilpailuun ja jota voidaan käyttää muiden edustusjoukkueiden valinnassa. Maajoukkuetta vahvistetaan lähettämällä päävalmentaja kauden tärkeimpiin kansainvälisiin arvokilpailuihin.

2 Kansalliset arvokilpailut ja muut kovan tason kansalliset kilpailut kannustavat ohjaajia asettamaan henkilökohtaisia kehitys- ja tulostavoitteita

SM-kilpailut ja maajoukkueen karsintakilpailu pidetään lähtökohtaisesti ennallaan. Strategiakauden aikana kansallisten arvokilpailujen määrää kasvatetaan Halli-SM-kilpailulla siten, että arvokilpailukautta saadaan jatkettua talvikaudelle. Lisäksi Suomeen pyritään luomaan kovan tason kilpailusarja, joka kokoaa suomalaiset huippukoirakot samoihin kilpailuihin.

3 Suomalainen tuomaritoiminta on korkeatasoista ja tukee suomalaisen agilityn paikkaa kansainvälisen kehityksen eturintamassa

Kansallisten arvokilpailujen tuomareiksi valitaan kokeneita ja arvostettuja tuomareita, jotka ovat selvillä agilityn kansainvälisestä tasosta. Tuomarien perus- ja jatkokoulutusta uudistetaan, ja koulutuksessa huomioidaan lajin kansainvälinen kehitys. Agilitytuomarien kanssa pyritään kehittämään järjestelmä, jolla tuomaritoiminnan laatua pystytään seuraamaan. Suomalaisten agilitytuomarien kansainvälistä verkostoitumista tuetaan.

4 Valmennustoiminnalla luodaan perusta ja puitteet huippukoirakoiden kehittymiselle ja menestymiselle

B-maajoukkueen toiminnasta luovutaan. Kauden aikana käynnistetään alueellinen valmennustoiminta. Alueella toimivien seurojen keskuudesta kootaan alueellisia valmennusryhmiä, joiden tavoitteena on potentiaalisten koirakoiden suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen. Strategiakauden lopulla alueellisesti luvaavista koirakoista on tarkoitus koota valtakunnallinen Talenttitiimi (Talent Team).

Maajoukkuekoirakoista, Suomen Mestareista sekä muista kansallisen tason huippukoirakoista muodostetaan valtakunnallinen Huipputiimi (Top Team). Huipputiimin tavoitteena on valmentaa suomalaisia huippukoirakoita optimaalisiin kilpailusuorituksiin kansainvälisissä arvokilpailuissa.

5 Valmentajakoulutuksen kautta vahvistetaan suomalaisten agilityvalmentajien osaamista lajin eri osa-alueilla

Valmentajakoulutus aloitetaan yhteistyössä urheiluopiston kanssa. Tavoitteena on, että ensimmäisen vuosikurssin osallistujat saavat SAGIn hyväksymän valmentajan pätevyyden lisäksi liiton kouluttajan oikeudet. Liiton kouluttajilla on jatkossa oikeus vetää koulutusohjaajakursseja. VOK-hankkeen mukaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämistä jatketaan tasoilla I-III.

6 Suomessa tehtävä agilityn tutkimus- ja kehitystyö on korkeatasoista ja varmistaa pysymisen lajin kansainvälisen kehityksen kärjessä

Agilityyn liittyvien opinnäytetöiden ja muiden tutkimusten määrää pyritään kasvattamaan. Strategiakauden loppupuolella luodaan stipendijärjestelmä tukemaan lajin tutkimus- ja kehitystyötä.

7 Lajin viestintä on näkyvää ja lisää tunnettuutta suuren yleisön ja yhteistyökumppanien silmissä

Agilityn arvokilpailuviestintää tehostetaan ja yhteistyökumppanien kanssa kehitetään uusia viestintäkonsepteja. Strategiakauden aikana pyritään luomaan avainmediat, joissa huipputason agilitysta uutisoidaan säännöllisesti.